vauvan tuhinaa...

 

Pieni on saapunut kotiin. Aika tuntuu pysähtyneen.. Koti on yhtäkkiä täynnä vauvan tuoksua ja tuhinaa. Vanhemmat ovat täynnä rakkautta. Kummaksuttaa, että oliko ne todellakin näin pieniä. Tämä neitokainen syntyi 10.9.2012. 
TAYSin osastolla 2B vietimme 4 päivää. Synnytys oli suhteellisen nopea ja helppo. Olinkin valmis lähtemään heti kotiin. Vasta seuraavana päivänä tulikin sitten hieman takapakkia ja emme saaneet kotiutumislupaa. Onneksi kyse oli vain rutiini seuroinnoista sydämen sivuäänen, sekä bilirubiiniarvojen vuoksi.
Itse jouduin tutustumaan ilmiöön nimeltä spinaalipuudutuksen komplikaationa saatu infernaalinen päänsärky.
Synnytyksen jälkeisenä päivänä aloin kokea voimakasta lihasjäykkyyttä ja päänsärkyä kaularangan ja pään seudulla. Kahden päivän päästä kipu kävi sietämättömäksi ja en kestänyt olla hetkeäkään istumassa saati seisomassa. Makuulla kipu onneksi katosi. 
Onneksi kivulle löytyi järkevä selitys. Anestesialääkäri kävi selittämässä minulle, mitä elimistössäni oli tapahtunut spinaalipuudutuksen vuoksi ja että asia voitaisiin korjata tekemällä veripaikkaus epiduraalitilan kautta. En ole mikään lääketieteen ihmelapsi, joten ymmärrys sen suuremmin tähän tapahtumaan on vähän auki. Ilmeisesti kuitenkin spinaalipiston seurauksena selkäydinkanavan kalvoon tullut reikä oli muuttanut, paineolosuhteet kallonsisäisen- ja selkäydinkanavan välillä siten, että äkillinen paineenmuutos spinaalikanavassa aiheuttaa sietämätöntä pääkipua.
Paikkaamalla reikä omalla verelläni kipu saataisiin katoamaan. Ja näin myös kävi...Onneksi. Mutta nyt olen taas saanut annokseni sairaaloita ja toimenpiteitä. Nyt on aika nauttia vauva-arjesta.

Kiitokset kaikille onnitteluista!